Ilta-Sanomien uutisartikkeli raportoi Israelin tekemistä yli 20 ilmaiskusta Syyriaan perjantai-iltana. Lähteenä käytetään Syyrian tapahtumia seuraavaa tarkkailujärjestöä sekä Syyrian virallista Sana-uutistoimistoa. Hyökkäyksiä kohdistui useille paikkakunnille, ja Israelin asevoimat myönsi iskeneensä sotilaskohteisiin, vedoten aiempiin välikohtauksiin ja väkivaltaan. Artikkelissa kerrotaan myös uhreista.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli on kirjoitettu uutismuodossa, mutta se ohjaa lukijaa tulkintaan esittämällä tapahtumat lähes yksinomaan Syyrian tai tarkkailijoiden näkökulmasta ilman merkittävää kontekstointia tai Israelin perustelujen syvällistä käsittelyä. Vaikka esitetään Israelin väitteitä (esim. yhteyksistä druusivähemmistöön kohdistuvaan väkivaltaan), niitä ei taustoiteta eikä tarjota riippumatonta analyysiä niiden uskottavuudesta. Tämä saattaa kehystää Israelin aggressiivisena ilman, että lukija saa riittävästi tietoa syistä taustalla.

Otsikon arviointi

• Otsikko on dramaattinen mutta tosiasiallinen: “Israel teki yli 20 ilmaiskua Syyriaan” toistaa suoraan faktaväittämän.
• Otsikko vastaa sisältöä, mutta koska artikkeli ei syvemmin analysoi iskuihin johtaneita syitä, se voi vahvistaa yksipuolisen tulkinnan Israelin toimista.

Agenda-analyysi

• Artikkeli kuvaa väkivaltaa ja kuolleita uhreja, mikä voi vaikuttaa lukijan tunteisiin – etenkin kun kuvaukset kohdistuvat siviileihin ilman tarkempaa vahvistusta kohteiden luonteesta.
• Artikkelissa esiintyy pääosin Syyrian ja tarkkailujärjestön näkökulma. Israelin perusteluita ja laajempaa geopoliittista kontekstia ei avata riittävästi.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan kannattaa huomioida, että vaikka artikkeli perustuu uutistoimiston tietoihin ja tarjoaa tosiasioita iskuista, se kehystää tapahtumat voimakkaasti Syyrian näkökulmasta. Israelin toimien motiiveja ei juuri taustoiteta, jolloin käsitys tilanteesta voi muodostua yksipuoliseksi. Syvempää ymmärrystä varten tulisi hakea lisätietoa konfliktin taustoista ja osapuolten näkemyksistä.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli kertoo Koillis-Englannissa sattuneesta vakavasta tapauksesta, jossa 14 lasta on otettu kiinni epäiltynä tapon yhteydessä syttyneestä tulipalosta. Poliisin mukaan ruumis löydettiin palaneen teollisuushallin sisältä. Artikkeli perustuu BBC:n ja paikallisviranomaisten tietoihin. Tutkinta on vielä alkuvaiheessa.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟥 Mielipiteeseen vaikuttava / Agendavetoinen

Otsikon arviointi

• Otsikko on tunnepitoinen ja vahvasti latautunut: ”epäiltynä hirvittävästä teosta” käyttää kielikuvaa, joka herättää kauhistusta ja moraalista tuomiota.
• Otsikko ei ole vain informatiivinen, vaan rakentaa valmiin tunnepohjaisen tulkinnan ennen sisällön lukemista.

Agenda-analyysi

• Artikkeli vaikuttaa lukijan tunteisiin viittaamalla ”hirvittävään tekoon” ilman tarkempaa määrittelyä, mikä voi herättää pelkoa, järkytystä ja moraalista tuomitsemista epäiltyjä kohtaan. Lisäksi uutisen keskiössä on lasten ikä, mikä lisää tarinan dramaattisuutta.
• Esitetään vain viranomaisten näkökulma tutkinnan alkuvaiheesta; lasten, perheiden tai mahdollisten suojatoimien näkökulmaa ei tuoda esiin. Todellisen teon yksityiskohtia tai näyttöä ei vielä ole julkistettu, mutta epäily nostetaan suureksi otsikossa.

Johtopäätös lukijalle

Otsikko ja sanavalinnat ohjaavat lukijaa moraaliseen tunteeseen ja järkytykseen ennen kuin yksityiskohdat ovat selvillä. Tapaus on tutkinnassa, ja tietoa on saatavilla vain rajallisesti. Lukijan kannattaa huomioida artikkelin tunnepitoinen kehystys ja odottaa lisätietoja, ennen kuin muodostaa lopullisia mielipiteitä.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkelissa kerrotaan, että Romanian pääministeri Marcel Ciolacu on ilmoittanut eroavansa sen jälkeen, kun presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voitti radikaalioikeistolaisen AUR-puolueen George Simion. Juttu kuvaa vaalien kontekstia, tuloksia ja taustaa, sekä mainitsee tulevan toisen kierroksen ja aikaisemmat vaalikiistat. Artikkeli pohjautuu uutistoimistoihin STT–AFP.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli esittää uutisen faktapohjaisesti, mutta terminologian ja rakenteen tasolla ohjaa lukijaa tulkitsemaan tapahtumia tietyllä tavalla. Esimerkiksi George Simionia ja hänen puoluettaan luonnehditaan toistuvasti “radikaalioikeistolaisiksi” ja mainitaan yhteys äärioikeistoon, mutta ei avata konkreettisesti, mitkä heidän politiikkansa tai kannanottonsa tekevät heistä radikaaleja. Samalla korostetaan, että Ciolacu on “Eurooppa-myönteinen” ja hänen vastustajansa “populisti”.

Otsikon arviointi

• Otsikko “Romanian pääministeri eroaa” ei ole tunnepitoinen tai kärjistetty.
• Se vastaa artikkelin ydinsisältöä, mutta ei tuo esiin ohjaavaa kehystä kuten käyttämiä adjektiiveja tai taustapolitiikkaa.

Agenda-analyysi

• Artikkeli vaikuttaa lukijan tunteisiin nostamalla esiin uhkakuvia “radikaalioikeistosta”, aiempien vaalien mitätöinnistä ja Venäjän vaikutuskampanjoista.
• Esille tuodaan lähinnä nykyhallituksen ja virallisten tahojen näkökulma; radikaalioikeiston tai äänestäjien motiiveja ei käsitellä tai avata lainkaan, mikä luo yksipuolisen kuvan tilanteesta.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan tulee huomioida, että artikkeli käyttää poliittisesti latautuneita termejä, jotka vaikuttavat miten toimijat esitetään: jotkut positiivisessa ja toiset negatiivisessa valossa. Vaikka faktapohja on kunnossa, näkökulma ei ole täysin neutraali. Täydempi ymmärrys vaatisi lisätietoa eri osapuolten motiiveista ja yhteiskunnallisesta kontekstista.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee Australian parlamenttivaaleja, joissa työväenpuolue voitti selvästi pääministeri Anthony Albanesen johdolla. Vastustaja, liberaalipuolueen Peter Dutton, epäonnistui kampanjassaan ja putosi parlamentista. Artikkeli kuvaa vaalivoiton taustaa, esittelee molempien puolueiden päälinjauksia ja Duttonin suhteita Yhdysvaltain Donald Trumpiin. Lisäksi korostetaan Australian äänestysvelvollisuuden merkitystä ja historiallista vaalien kontekstia.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟥 Mielipiteeseen vaikuttava / Agendavetoinen

Artikkeli ei käsittele pelkästään vaalitulosta vaan kehystää tapahtuman korostetusti Duttonin epäonnistumisena ja negatiivisina yhteyksinä Trumpiin. Se käyttää tunneväritteisiä ilmaisuja kuten ”rökäletappio” ja nostaa esiin Duttonin aiemmat arveluttavat lausunnot ja tiukan linjan politiikan, mutta ei syvenny hänen tai hänen puolueensa perusteluihin tai kannattajien näkemyksiin. Tämä ohjaa lukijaa emotionaalisesti ja moraalisesti ottamaan kantaa.

Otsikon arviointi

• On tunnepitoinen ja kärjistetty: sana ”rökäletappio” herättää tunteita ja dramatisoi vaalitulosta.
• Ohjaa tulkintaa ja asettaa näkökulman ennen sisällön tarkastelua: lukija virittyy negatiivisesti Duttoniin jo ennen artikkelin avaamista.

Agenda-analyysi

• Kyllä, artikkelissa viitataan Duttonin “Trump-mielisyyteen”, maahanmuuttopolitiikkaan ja hänen aiempiin Trump-viittauksiin tavalla, joka asettaa hänet kielteiseen valoon. Albanese taas kuvataan optimismin ja edistyksen edustajana.
• Ei, näkökulmia ei esitellä tasapuolisesti. Albanesen puolella käytetään myönteistä ja juhlavaa kieltä, kun taas Duttonia kuvataan lähinnä tappionsa ja epäonnistumisensa kautta. Liberaalipuolueen politiikkaa käsitellään nopeasti ilman puolueen perustelujen avaamista.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan on hyvä olla tietoinen artikkelin tunnepohjaisesta ja Duttonin asemaa kannanottavasti käsittelevästä sävystä. Vaikka faktatiedot pitävät paikkansa, esitystapa painottuu Albanesen voiton ja Duttonin epäonnistumisen vertailuun tunnepitoisesti. Lisätieto molempien puolueiden vaaliohjelmista ja äänestäjien perusteluista toisi tasapainoa.

Katso alkuperäinen artikkeli

Miljardööri Elon Musk on yöpynyt useamman kerran Valkoisen talon vierassviitin Lincoln-makuuhuoneessa ja päättänyt iltansa siellä presidentti Donald Trumpin suosituksesta Häagen-Dazsin kinuskijäätelöllä. Musk on toiminut Washingtonissa säästöjä etsivässä ryhmässä Trumpin pyynnöstä, mutta on rajoittanut taakanjakoaan. Musk kertoi tehneensä lähes seitsenpäiväisiä työviikkoja, mutta rajoittaa rooliaan jatkossa. Hän korosti, ettei itse ole pyytänyt yökyläilyä Valkoisessa talossa.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin julkaisemaa tekoälyllä tuotettua kuvaa, jossa hän esiintyy paavina. Kuva on herättänyt laajaa keskustelua katolisten keskuudessa ja saanut kritiikkiä muun muassa kardinaali Timothy Dolanilta, joka ilmaisi pidättyväisen kantansa. Reaktioita on esitelty monipuolisesti lukijoiden sekä kirkollisten edustajien näkökulmasta.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli kehyttää tapahtuman eräänlaiseksi “kohuksi”, vaikka se esittää myös useita erilaisia näkemyksiä. Otsikon vahva ilmaisu “lyttäsi” sekä toistuva käyttö tunnepitoisia ilmaisuja kuten ”kohukuva” ja “tyrmistys” ohjaavat lukijan reaktiota. Vaikka sisältö tuo esiin eri mielipiteitä, sävy ohjaa lukijaa tulkitsemaan Trumpin kuvausta kriittisenä ja loukkaavana tekona, pikemminkin kuin yksittäisenä tapauksen monimutkaisena ilmiönä.

Otsikon arviointi

• Otsikko on tunnepitoinen ja jossain määrin kärjistetty: sana “lyttäsi” viittaa voimakkaaseen tuomitsemiseen, vaikka artikkelissa kardinaali Dolan faktojen perusteella ei ilmaise suoraa paheksuntaa.
• Otsikko ei täysin vastaa sisältöä. Se antaa ymmärtää Dolanin olleen jyrkästi negatiivinen, vaikka hänen kommenttinsa olivat varovaisia eikä hän suoraan vaatinut kuvan poistamista tai esittänyt anteeksipyyntövaatimuksia.

Agenda-analyysi

• Artikkeli vaikuttaa lukijan tunteisiin käyttämällä sanoja kuten ”tyrmistys”, ”ei hyvä”, ”kohukuva”. Näitä ilmauksia käytetään toistuvasti, ja niillä voidaan herättää tunne reaktion merkittävyydestä ja moraalisesta ristiriidasta.
• Artikkelissa esitetään useita näkökulmia – mukana on Dolanin kommentti, muiden piispojen reaktioita sekä tavallisten kansalaisten vastakkaisia mielipiteitä eri maista. Kuitenkin sävy painottuu enemmän kielteisiin reaktioihin.

Johtopäätös lukijalle

Lukiessa kannattaa huomioida, että artikkeli käyttää kieltä ja otsikointia, jotka ohjaavat tulkintaa ja voivat antaa vahvemman vaikutelman kritiikistä kuin mitä lähteissä todetaan. Vaikka näkökulmia on kattavasti, pääpaino asetetaan moraaliseen närkästykseen ja “kohuun”, mikä saattaa vähentää neutraalia tarkastelua. Lukija hyötyy, jos tarkastelee tapauksen laajempaa kontekstia ja ottaa huomioon, että osa esitetyistä mielipiteistä on yksittäisten ihmisten reaktioita somessa.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee Yhdysvaltain hallinnon pyyntöä hylätä oikeusjuttu, joka rajoittaisi aborttilääkkeen mifepristonin saatavuutta. Yllättävänä pidetty pyyntö on linjassa edellisen hallinnon kanssa. Professorin mukaan kyse voi olla ajan pelaamisesta. Taustana mainitaan aborttikeskustelut Yhdysvalloissa sekä osavaltioiden tiukat aborttilait.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli välittää uutisen ilman vahvaa tunnekuvitusta, mutta tarjoaa tulkinnan Trumpin hallinnon “yllättävästä” toiminnasta. Kehystys tapahtuu erityisesti otsikossa ja professorin näkemyksen nostamisessa esiin, jolloin lukijaa ohjataan näkemään päätös epätavanomaisena toimintana. Vahvaa agendaa ei ole, mutta lukijaa ohjataan pitämään päätöstä ristiriitaisena suhteessa hallinnon arvopohjaan.

Otsikon arviointi

• Otsikko sisältää tunneväritteen sanalla “yllättävä”, joka herättää kiinnostusta mutta myös ohjaa lukukokemusta.
• Otsikko ei ole täysin sisällön neutraali tiivistys, vaan kehystää uutisen erityislaatuiseksi, mikä voi vaikuttaa tulkintaan.

Agenda-analyysi

• Uutisessa ei ole vahvaa emotionaalista kieltä, mutta termin “yllättävä” käyttö sekä kuvitus (mielenosoittajat) voivat herättää tunteita aborttikysymyksen herkässä kontekstissa.
• Trumpin hallinnon kanta esitetään suhteessa aiempaan linjaan, mutta muita näkökulmia, kuten hallinnon virallisia perusteluja, ei ole käsitelty laajemmin. Ainoa analyysi tulee yhdeltä professorilta, mikä kaventaa näkökulmaa.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan on hyvä huomioida, että artikkeli käyttää kevyttä kehystämistä otsikossa ja valitussa asiantuntijakommentissa. Uutinen itsessään on asiallinen, mutta näkökulma pysyy kapealla. Täydempi ymmärrys hallinnon toimien syistä vaatisi useampia lähteitä sekä hallinnon omaa viestintää aiheesta.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee asiantuntijanäkemyksiä siitä, mitä seurauksia sodan päättymisellä Ukrainassa voisi olla Vladimir Putinin hallinnolle ja Venäjän sisäiselle tilanteelle. Siinä pohditaan veteraanien palautumista yhteiskuntaan, ideologista tyhjiötä, taloudellisia heijasteita sekä eliitin yhtenäisyyden haasteita. Artikkeli rakentuu asiantuntijalausuntoihin.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli rakentuu asiantuntijalausuntoihin, mutta se valikoi näkökulmat, jotka tuovat esiin Venäjän mahdollisia sisäisiä ongelmia ja epävakauksia sodan päättyessä. Siten lukija ohjataan tulkitsemaan tilannetta Putinin kannalta pessimistisesti. Vaikka artikkeli siteeraa useita asiantuntijoita, näkökulmat ovat yhteneväisesti kriittisiä Venäjää ja sen johtoa kohtaan, mikä luo kehystämisen vaikutelman.

Otsikon arviointi

• Otsikko on tunnepitoinen ilmaisullaan ”Näin Putinin käy”, mikä viittaa henkilökohtaisiin seurauksiin ja herättää dramaattisia odotuksia.
• Se vastaa artikkelin pääsisältöä, mutta ohjaa tulkintaa odottamaan jonkinlaista Putinin heikentymistä tai vaikeuksia sodan päättyessä.

Agenda-analyysi

• Artikkeli herättää lukijassa myötätuntoa veteraaneja ja kriittisiä tunteita Venäjän hallintoa kohtaan. Se mahdollisesti myös vahvistaa aiemman kielteisen kuvan Putinista.
• Näkökulmat ovat pääosin kriittisiä ja perustuvat länsimaisten ja venäläisten tutkijoiden arvioihin. Vastakkaisia tai neutraaleja näkökulmia (esim. Kremlin ääntä tai toiveikkuutta rauhan mahdollisuuksista) ei juuri esitetä.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan kannattaa huomata, että vaikka artikkeli rakentuu asiantuntijalausuntoihin, näkökulmat ovat hyvin samansuuntaisia ja kriittisiä Venäjää kohtaan. Tämä tekee sisällöstä kehystetyn ja jossain määrin tunnepitoisen. Laajempi analyysi edellyttäisi myös vaihtoehtoisten näkökulmien tai Venäjän perspektiivin esittämistä tasapainon saavuttamiseksi.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli kuvaa Ylen journalistin vierailua Itä-Lontoossa toimivan Man v Fat -laihdutuskerhon tilaisuuteen. Kerho tarjoaa ylipainoisille miehille yhteisöllisen ja liikuntaan perustuvan keinon laihduttaa ilman lihavuuslääkkeitä. Joukkuehenkeä hyödyntävä järjestö on osoittautunut tehokkaaksi elämäntapamuutosten tukemisessa. Mukana on myös vertailua lihavuuslääkkeisiin liittyen.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli esittää Man v Fat -kerhon varsin myönteisessä valossa ja rinnastaa sen lihavuuslääkkeisiin, joita kuvataan epäsuorasti ristiriitaisina tai välttämättömänä pahana. Vaikka tekstissä viitataan asiantuntijalausuntoihin lääkkeiden puolesta, kehystys tuo esiin liikuntapohjaisen yhteisön moraalisesti ylivertaisena vaihtoehtona. Tavoitteena ei ole eksplisiittinen mielipiteenmuodostus, mutta näkökulma on selvästi suotuisa kerhoa kohtaan ja epäsuorasti kriittinen lääkkeitä kohtaan.

Otsikon arviointi

• Otsikko sisältää hieman tunnepitoisen termin “Mies vastaan läski”, joka on järjestön nimi mutta myös houkuttelee vastakkainasettelua ja kiinnostusta.
• Otsikko vastaa artikkelin sisältöä melko hyvin, mutta painottaa lääkevapaata vaihtoehtoa, mikä voi ohjata tulkintaa tehokkaan lääkkeettömän painonhallinnan puolesta.

Agenda-analyysi

• Artikkeli vaikuttaa lukijaan tunnepitoisesti: käytetään henkilökohtaisia tarinoita, inspiraatiota ja onnistumiskuvauksia, jotka välittävät toivoa ja inhimillisyyttä yhteisöllisen laihduttamisen puolesta.
• Useita näkökulmia on mukana: kerholaisten kokemukset, valmentajan ja järjestön edustajien kommentit sekä viittaukset lihavuuslääkkeisiin ja ravitsemusterapeutin näkökulmaan. Silti keskiössä on kerhon menestys, ja lääkkeitä käsitellään varauksellisesti.

Johtopäätös lukijalle

Artikkeli painottaa liikuntalähtöisen laihdutuskerhon myönteisiä puolia vertaamatta tasapainoisesti lääkkeellisiin vaihtoehtoihin. Lukijan kannattaa huomioida, että vaikka kerhon lähestymistapa esitetään tehokkaana ja yhteisöllisenä ratkaisuna, se ei välttämättä sovi kaikille, ja lihavuuslääkkeet ovat monille tarpeellinen hoitomuoto. Artikkelin sävy on kannustava, mutta ei täysin neutraali: se ohjaa näkökulmaa pois lääkkeistä kohti elämäntapamuutosta yhteisön avulla.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee evankelis-luterilaisen kirkon huolta hautaustoimen rahoituksen leikkauksista. Kirkko harkitsee vetäytymistä tehtävästä, koska valtion maksamat korvaukset eivät enää kata kuluja. Ongelma liittyy jäsenten varojen kohdistamiseen ei-jäsenten palveluihin. Kritiikkiä esitetään hallituksen päätöksistä.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟥 Mielipiteeseen vaikuttava / Agendavetoinen

Artikkeli rakentuu vahvasti kirkon näkökulman varaan ja korostaa hallituksen toimien negatiivisia seurauksia. Valtion motiiveja tai vaihtoehtoisia näkemyksiä ei esitellä, mikä lisää vaikutelmaa yksipuolisuudesta ja ohjaa lukijaa suhtautumaan kriittisesti hallituksen politiikkaan.

Otsikon arviointi

• Otsikossa esitetään väite, joka herättää huolta ja korostaa kriisiä: “voiko se haudata jatkossa kuolleita”. Tämä on tunnepitoinen ja herättää moraalisen reaktion.
• Otsikko ohjaa tulkintaa painottamalla hallituksen syyllisyyttä, vaikka kyseessä on moniulotteinen rahoitusongelma.

Agenda-analyysi

• Artikkeli pyrkii vetoamaan moraaliin ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen: kirkon jäsenet joutuvat maksamaan myös ei-jäsenten palveluista.
• Vain kirkon ja sen edustajien näkökulma on esillä. Hallituksen edustajilta tai riippumattomilta asiantuntijoilta ei kuulla kommentteja.

Johtopäätös lukijalle

Artikkeli esittää kirkon huolen korostetusti ja jättää hallituksen näkemyksen käsittelemättä. Lukijan on hyvä huomioida sävyn tunneperäisyys ja se, ettei aiheesta anneta monipuolista näkökulmaa. Lisätiedon hakeminen hallituksen perusteluista ja rahoitusjärjestelmän taustoista parantaisi ymmärrystä kokonaisuudesta.

Katso alkuperäinen artikkeli

Maria Veitola ei jatka Masked Singer Suomessa etsivänä, mutta työskentelee parhaillaan Yökylässä Maria Veitola -ohjelman parissa. Uudistuksen tavoitteena on tuoda mukaan uusia tutkintalinjoja. Tulevalla kaudella etsiviä ovat Janne Kataja, Benjamin Peltonen ja Jenni Poikelus. Maria Veitolan poisjääntiä kommentoidaan sosiaalisessa mediassa eri näkökulmista. Kuvaukset käynnistyvät toukokuussa ja juontajana jatkaa Ile Uusivuori.

Katso alkuperäinen artikkeli

Kätilö Kirsi kertoo synnytyskokemuksistaan Ylen dokumenttielokuvassa Kivun ja ilon työ. Ensimmäinen synnytys meni päin peetä ja päättyi hätäsektioon. Äkillinen suunnittelematon leikkaus jätti Kirsiin syvät jäljet, ja hän tunsi kuin olisi kokenut väkivaltaa. Toisessa synnytyksessä hän sai korjaavan kokemuksen ja toivomansa alatiesynnytyksen. Kolmas lapsi syntyi kotona veteen, toteuttaen kaikki villeimmät unelmat. Dokumentissa seurataan myös muita synnyttäjiä, ilman sensurointia. YleDokumentti Kivun ja ilon työ tänään TV1:llä kello 21.05 & Areenassa.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkelissa kerrotaan Donald Trumpin verkkokauppaan ilmestyneistä ”Trump 2028” -tuotteista, jotka herättävät kysymyksiä mahdollisesta kolmannesta presidenttikaudesta. Samanaikaisesti käydään läpi Trumpin kannatuslukujen heikkenemistä ja kritiikkiä hänen hallintonsa toimista. Artikkeli viittaa myös julkisiin reaktioihin ja arvioi tuotteiden symboliikkaa yhdysvaltalaisen politiikan kontekstissa.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Otsikon arviointi

• Otsikko on tunnepitoinen: “Nyt se tapahtui” luo jännitteisen ja uteliaisuutta herättävän tunnelman heti alussa.
• Otsikko ei suoraan kerro, mitä on tapahtunut, vaan ohjaa lukijaa reagoimaan tunteella ja houkuttelee klikkaamaan. Se kehystää tapahtuman dramaattisemmaksi kuin sisältö välttämättä on.

Agenda-analyysi

• Artikkeli käyttää sanoja kuten ”hätkähdyttävä”, ”murska-arvio” ja ”kolmas kausi”, jotka voivat herättää moraalista tai demokraattista huolta lukijassa. Tämä voi vaikuttaa lukijan tunteisiin ja asenteisiin Trumpia kohtaan.
• Artikkelissa annetaan paikka Trumpin verkkokaupan tuotteilla ja kannattajien näkemyksellä, mutta pääpaino on Trumpin vastaisessa kritiikissä ja kannatuslukujen heikkoudessa. Myönteisiä näkemyksiä ei esitetä tasapainottavasti.

Johtopäätös lukijalle

Artikkelin sävy kallistuu kriittiseksi ja osin tunnepitoiseksi erityisesti otsikoinnissa ja sanavalinnoissa. Vaikka faktapohja on olemassa, esitystapa ohjaa lukijaa suhtautumaan Trumpin toimintaan tietyllä tavalla. Lukijan tulisi huomioida yksipuolinen näkökulma ja hakea myös lisätietoa esimerkiksi Yhdysvaltain perustuslaista ja Trumpin omista lausunnoista vaihtoehtoisten lähteiden kautta.

Katso alkuperäinen artikkeli

Suomalainen Mikko Rantanen syötti Dallasin voittomaalin jatkoajalla ottelussa Coloradoa vastaan, joka muistutti Stanley Cupin finaalia. Dallas voitti ottelun 2-1, ja Rantanen teki esityön Tyler Seguinin maaliin. Ottelussa oli myös puhetta Colorado-kapteeni Gabriel Landeskogin paluusta NHL-askiin pitkän tauon jälkeen. Landeskog jyräsi heti pelin alussa Rantasen kumoon ja sai yleisöltä villin vastaanoton. Ottelusarja jatkuu sunnuntaiaamuna Denverissä.

Katso alkuperäinen artikkeli

Medvedev on ottanut kritiikissä esille Ukrainassa harjoitetun hyökkäyssodan, ja hän on järkyttynyt Venäjän entisen presidentin kommentteista, jotka viittaavat itsemurhaan. Tšekin pääministeri tuomitsi Medvedevin ulostulon ja piti sitä vaarallisena ja aggressiivisena. Hašek on vastannut uhkaukseen lähettämällä kirjeitä KOK:lle ja IIHF:lle ja korostanut tarvetta tehdä päätöksiä Venäjän tilanteeseen liittyen. Medvedevin avustaja pitää Hašekia ”venäläisvastaisena” ja suosittelee hänelle psykiatrisen avun hakemista.

Katso alkuperäinen artikkeli

Ruotsin maajoukkueeseen liittyy Mika Zibanejad, joka vahvistaa Tre Kronoria kevään MM-kotikisoissa. Zibanejad on pelannut tällä kaudella hyvin New York Rangersissa ja hänet nähdään Ruotsin paidassa MM-kisoissa. Hän on aiemmin ollut mukana Ruotsin joukkueessa ja voittanut nuorten maailmanmestaruuden vuonna 2012 sekä ollut osana Ruotsin MM-kultajoukkuetta vuonna 2018.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkelissa käsitellään Donald Trumpin hallintoon kytkeytyvää rauhanehdotusta Ukrainalle, jossa korostetaan alueluovutuksia ja muita poliittisia ehtoja sodan päättämiseksi. Teksti esittelee ehdotuksen yksityiskohtia, kuten Krimin oikeudellisen tunnustamisen Venäjälle, EU-jäsenyyden mahdollisuuden Ukrainalle sekä turvallisuustakuita. Artikkeli pohjautuu pääosin yhdysvaltalaisiin medialähteisiin.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli ohjaa lukijaa tietyllä tavalla kehystämällä Trumpin ehdotuksen ”viimeiseksi tarjoukseksi” sekä korostamalla vaihtoehdottomuutta. Esityksen yksityiskohtaisuus luo vaikutelman, että kyseessä on todellinen ja merkittävä rauhanratkaisu, vaikkei sen virallista hyväksyntää tai asemaa ole vahvistettu. Yksittäiset sanavalinnat kuten ”rajuja ehtoja” tai ”painostaa” viittaavat tiettyyn tulkintaan tilanteesta. Tämä kehystää tapahtumia tietyssä valossa, vaikkei artikkeli suoranaisesti esitä näkemyksiä.

Otsikon arviointi

• Otsikko on osittain tunnepitoinen ja kärjistetty. Ilmaisu ”viimeinen tarjous” antaa dramaattisen ja lopullisen sävyn.
• Se ohjaa lukijaa tulkitsemaan tilanteen uhkaavaksi ja ehdottomaksi, mikä ei täysin vastaa artikkelin pohdintaa, jossa mainitaan neuvottelujen laajuus ja epäselvyydet.

Agenda-analyysi

• Artikkeli voi vaikuttaa lukijan oikeustajuun esittämällä alueluovutukset ikään kuin kaupankäynnin välineinä, mikä voi aiheuttaa moraalista reaktiota.
• Artikkeli painottuu yhdysvaltalaisten ja Axiosin näkemyksiin eikä esittele kattavasti Ukrainan tai EU:n virallisia vastauksia tai vaihtoehtoisia näkökulmia, kuten Euroopan valtioiden mahdollinen kanta tai NATO:n näkemys.

Johtopäätös lukijalle

Artikkeli esittää yhdysvaltalaismediassa julkaistun ehdotuksen yksityiskohtaisesti, mutta kehystää sen vahvasti painostuksen ja rajujen ehtojen kautta. Lukijan on hyvä huomioida, ettei kyseessä ole virallisesti vahvistettu neuvottelutulos, ja artikkeli toimii enemmän yhdysvaltalaisten näkökulmien referointina kuin tasapainoisena kansainvälisen tilanteen analyysinä.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee yhdysvaltalaisen Axios-median kertomaa “viimeistä tarjousta”, jonka presidentti Trumpin hallinto ehdottaa Ukrainan sodan ratkaisemiseksi. Se sisältää Ukrainan alueiden luovuttamisen Venäjälle sekä Krimin niemimaan tunnustamisen osaksi Venäjää. Lisäksi Venäjälle luvataan taloudellisia hyötyjä ja Ukrainalle turvallisuustakuita sekä rajattu mahdollisuus EU-jäsenyyteen.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli kehystää tarjouksen äärimmäisen “rajuna”, nostaen useaan otteeseen esille Ukrainan menetykset ja Zelenskyin julkisesti esitettyjen kantojen vastaisuuden. Vaikka lähteet kerrotaan avoimesti, tapahtumia kuvataan siten, että lukijalle syntyy mielikuva epäedullisesta tarjouksesta Ukrainalle, minkä lisäksi sanavalinnat (“laittomasti miehitetty”, “yksipuolinen ja laiton ilmoitus”) vahvistavat kehystystä.

Otsikon arviointi

• Otsikko on osittain tunnepitoinen (“viimeinen tarjous”), mikä dramatisoi ja kärjistää tilanteen lopulliseksi.
• Se sinällään vastaa sisältöä, mutta sen muotoilu ohjaa lukijaa tulkitsemaan tarjouksen voimakkaana määräyksenä.

Agenda-analyysi

• Artikkeli vaikuttaa lukijan tunteisiin korostamalla Ukrainan aluemenetyksiä, Venäjän laittomia toimia ja Ukrainan presidentin vastustavia näkemyksiä.
• Näkökulmia on tarjolla lähinnä vain Yhdysvaltojen, Ukrainan ja median edustajilta; Venäjän näkökulmaa käsitellään vähäisesti ja kriittisesti.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan kannattaa huomata, että artikkeli sisältää vahvoja dramaattisia ilmaisuja, mikä voi ohjata tunteisiin perustuvaan arvioon rauhanehdotuksesta. On hyvä huomioida sisällön kehystetty sävy, tarjottujen näkökulmien rajallisuus sekä tarve lisätiedolle eri osapuolten todellisista kannoista ja reaktioista tarjoukseen.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee New Yorkin Poughkeepsien kaupungissa sattunutta vaaratilannetta, jossa jalkakäytävä räjähti juuri naisen ja lasten kulkiessa läheltä. Kukaan ei loukkaantunut, mutta tilanne tallentui valvontavideoon. Paikallinen palokunta raportoi kaivojen räjähdyksistä ja korkeista hiilimonoksidipitoisuuksista. Räjähdyksen tarkkaa syytä ei ole kerrottu.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli ohjaa lukijaa tunnepitoiseen tulkintaan valitsemalla sanamuotoja kuten “hurja tilanne”, “naisen ja lasten kohtalo” ja “läheltä piti”, vaikkakin se perustuu tositapahtumiin. Kehystystä tukee myös videon visuaalisuus, joka korostaa dramaattisuutta. Artikkeli ei kuitenkaan tarjoa mielipiteitä tai selkeää kantaa, vaan pysyy uutisformaatissa, mutta painottuu tunnekoukkuun.

Otsikon arviointi

• Otsikko on selvästi tunnepitoinen: sanat “räjähti” ja “hurja tilanne” ovat dramaattisia ja herättävät voimakkaita mielikuvia.
• Otsikko vastaa sisällön tapahtumiin, mutta sen sävy ohjaa lukijaa ennakkoasenteiseen ja jännitystä korostavaan tulkintaan.

Agenda-analyysi

• Teksti vaikuttaa lukijan tunteisiin käyttämällä säikähdyksen ja vaaran teemaa – “muutamasta sekunnista kiinni”, “alkaa juosta”, “räjähdys jalkakäytävällä”.
• Artikkeli esittää vain yhden näkökulman: tapahtuman. Se ei käsittele syvällisesti viranomaisten tiedotusta tai laajempia turvallisuusnäkökulmia.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan kannattaa huomata, että artikkeli rakentaa dramatiikkaa tunnepainotteisilla ilmaisuilla ja videomateriaalilla, vaikka kuvaa todellista tapahtumaa. Sisältö on yksipuolinen, keskittyen tapahtumakuvausta korostaviin yksityiskohtiin ilman taustojen tai laajempien syy-seuraussuhteiden tarkastelua. Lähteet ovat luotettavia, mutta lisätiedon tarve jää avoimeksi.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli raportoi New Yorkin Poughkeepsien kaupungissa tapahtuneesta jalkakäytävän räjähdyksestä, joka tallentui valvontakameralle. Tapahtuma oli läheltä piti -tilanne, jossa nainen lasten kanssa vältti täpärästi onnettomuuden. Räjähdyksen syyksi kerrotaan alustavasti kaivon räjähdys, ja viranomaistiedot ovat tässä vaiheessa rajallisia. Uutisessa siteerataan paikallista palokuntaa ja CBS Newsiä.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟥 Mielipiteeseen vaikuttava / Agendavetoinen

Artikkeli käyttää tunnepitoista kieltä ja videokuvausta vaikuttaakseen voimakkaasti lukijan tunteisiin. Se rakennetaan draamallisesti ”hurjan tilanteen” ympärille, eikä se arvioi tasapuolisesti tapahtuman vakavuutta tai mahdollisia taustoja. Tiedollinen sisältö jää ohueksi, ja tarinallinen kehystys korostaa pelkoa ja järkytystä.

Otsikon arviointi

• Otsikko on tunnepitoinen: ”hurja tilanne tallentui videolle” synnyttää jännitystä ja pelkoa.
• Otsikko ohjaa tulkintaa korostaen draamaa ja videon visuaalista puolta sen sijaan, että esittelisi informatiivisesti tapahtuman ytimen (esimerkiksi teknisen syyn tai tapahtumakulun).

Agenda-analyysi

• Artikkeli vaikuttaa lukijan tunteisiin korostaessaan läheltä piti -tilannetta ja sanavalinnoilla kuten “räjähti”, “hurja”, “kohtalo oli muutamasta sekunnista kiinni”.
• Artikkelissa ei esitetä teknisiä tai analyyttisiä näkökulmia mahdollisista syistä räjähdykselle tai laajempaan infrastruktuuririskin arvioon – näkökulma on yksipuolisesti tapahtuman draamassa.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan kannattaa huomioida artikkelin tunnepainotteisuus ja visuaalisen vaikutelman korostaminen faktapainotteisuuden sijaan. Tapahtuman konteksti jää puutteelliseksi eikä tarjota monipuolisia selityksiä tai asiantuntijakommentteja. Artikkeli kannattaa lukea mediakriittisesti pikemminkin viihteellisenä kuin syväluotaavana uutisena.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli kertoo venäläisen taidemaalarin Nikas Safronovin muotokuvasta, jonka presidentti Vladimir Putin lahjoitti Donald Trumpille. CNN:n mukaan teos esittää Trumpia salamurhayrityksen jälkeen verisenä mutta voitokkaana. Safronovin mukaan muotokuvan tarkoitus on korostaa Trumpin rohkeutta ja isänmaallisuutta. Putin näkee lahjan symbolisena eleenä parempien suhteiden puolesta.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli kehystää tapahtumaa selkeästi positiivisten mielikuvien kautta, hyödyntäen tunnepitoisia kuvauksia Trumpista rohkeana ja verisenä sankarina. Vaikka mukana on CNN:n lähdeviittauksia sekä taiteilijan omia kommentteja, näkökulma on yksipuolinen ja puutteellisesti tasapainotettu vaihtoehtoisilla tulkinnoilla — esimerkiksi länsimaisten analyytikoiden arviot motiiveista puuttuvat.

Otsikon arviointi

• Otsikko käyttää ilmaisua ”imarteleva muotokuva” lainausmerkeissä, mikä voi viitata ironiaan tai siteeraukseen, mutta asettaa heti tunnepitoisen kontekstin.
• Se ohjaa tulkintaa — ei vain totea faktisesti, että Putin lahjoitti muotokuvan, vaan korostaa nimenomaan sen imartelevuutta.

Agenda-analyysi

• Artikkeli nojaa vahvasti emotionaalisiin kuvauksiin (veri, arpi, rohkeus) ja rakentaa sankarimyyttiä Trumpista, mikä vaikuttaa lukijan tunteisiin.
• Esitetty vain yksi tulkinta aiheesta: lahja on ”ystävyyden ele”, vailla kriittisiä näkökulmia tai geostrategista taustoitusta.

Johtopäätös lukijalle

Artikkelin sävy on tunnepitoinen ja kehystetty, painottuen Trumpin henkilökuvan ylistykseen ja Putinin eleen näyttävyyteen. Lukijan kannattaa huomioida, että vaikka lähteenä on CNN, artikkeli ei esitä kriittisiä näkökulmia tai geopoliittisia analyyseja lahjan motiiveista. Tasapainoisen kuvan saamiseksi kannattaa etsiä lisätietoa alan asiantuntijoilta tai eri medioista.

Katso alkuperäinen artikkeli

Ilta-Sanomien artikkeli kertoo CNN:n uutisoimasta tapahtumasta, jossa Vladimir Putin on lahjoittanut Donald Trumpille muotokuvan venäläistaiteilija Nikas Safronovin kautta. Teoksessa Trump nähdään veriroiskeissa salamurhayrityksen jälkeen, ja sen sanotaan symboloivan hänen urheuttaan. Putin näkee lahjan eleenä maiden välisten suhteiden parantamiseksi, ja taiteilija arvelee toimeksiannon tulleen Kremlin läheltä.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Otsikon arviointi

• Otsikon sanavalinta ”imarteleva muotokuva” on lainausmerkeissä, mikä antaa kielenkäytöllisesti ilmi lievän etäisyyden tai ironian mahdollisuuden, vaikka se viittaa suoraan Putinilta tai taiteilijalta tulleeseen kuvaukseen.
• Otsikko luo aluksi tunnepitoisen vaikutelman: siinä yhdistyy Trump, Putin ja lahja – kaikki polarisoivia nimiä – sekä sanavalinta ”imarteleva”, joka ei ole neutraali vaan asettaa lahjan sävyllisesti myönteiseen valoon.

Agenda-analyysi

• Artikkeli painottaa Trumpin urheutta salamurhayrityksessä ja kuvailee tarkasti veriroiskeita ja kättä ilmaan nostavaa elettä, joiden tarkoituksena on herättää lukijassa kunnioitusta tai tunnepohjaista samaistumista.
• Artikkelissa ei esitetä vaihtoehtoisia näkemyksiä: siinä ei pohdita esimerkiksi lahjan poliittista tarkoitusta kriittisesti tai sitä, millaista symboliikkaa Venäjä pyrkii tekemään näkyväksi. Myös konteksti – esimerkiksi Trumpin ja Putinin suhteen laajempi merkitys – jää käsittelemättä.

Johtopäätös lukijalle

Lukiessa kannattaa huomioida, että artikkeli esittää tapahtuman ilman laajaa kriittistä kontekstia ja painottaa kuvallisesti sekä sanallisesti Trumpin rohkeutta. Vaikka kyseessä on uutinen, artikkelissa on tunnepitoisia kuvauksia ja tulkintoja, jotka ohjaavat lukijaa tiettyyn suuntaan. Lisätiedon hakeminen muista lähteistä auttaa muodostamaan monipuolisemman kuvan tapahtumasta.

Katso alkuperäinen artikkeli

Ulkomailla tapahtui vaarallinen tilanne, kun jalkakäytävä räjähti New Yorkissa. Tilanne tallentui valvontakameroille, jossa nainen ja lapset olivat lähellä räjähdystä. Räjähdys johtui kaivon räjähdyksestä, eikä kukaan loukkaantunut. Alueella suoritettiin evakuointeja korkeiden hiilimonoksidipitoisuuksien takia, mutta viranomaiset eivät ole kertoneet tarkkaa syytä.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli kertoo New Yorkin Poughkeepsiessa sattuneesta vaarallisesta tilanteesta, jossa jalkakäytävä räjähti vain hetkeä sen jälkeen kun nainen lastenrattaita työntäen oli kulkenut sen päältä. Tapauksesta on julkaistu valvontakameran video. Räjähdyksen kerrotaan liittyneen kaivoon, mutta tarkkaa syytä ei tiedetä. Kukaan ei loukkaantunut, mutta useita rakennuksia evakuoitiin hiilimonoksidipitoisuuksien vuoksi.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟥 Mielipiteeseen vaikuttava / Agendavetoinen

Otsikon arviointi

• Otsikko on selvästi tunnepitoinen: “hurja tilanne tallentui videolle” tuo jännitystä ja draamaa esiin.
• Otsikko ohjaa tulkintaa näyttämällä tilanteen poikkeuksellisen dramaattisessa valossa, vaikka kukaan ei loukkaantunut.

Agenda-analyysi

• Artikkelin sävy rakentuu jännitykselle ja pelolle: tehdään korostus sekuntien merkityksestä ja vaaran läheisyydestä, mikä vaikuttaa lukijan tunteisiin.
• Esitetty näkökulma on yksipuolinen: artikkeli ei tarjoa teknistä tai asiantuntevaa selitystä tapahtuneen syistä eikä käsittele laajemmin mahdollisia infrastruktuuriongelmia.

Johtopäätös lukijalle

Artikkelin sävy on selvästi draamaa korostava ja tähtää tunneperäiseen reaktioon. Se ei tarjoa laajempaa kontekstia tai syväluotaavaa analyysiä tapahtuneesta. Lukijan tulee huomioida, että sisältö on rakennettu visuaalisen materiaalin ja pelastumisen “ihmeen” ympärille, eikä tuo teknistä asiantuntijatietoa tai vaihtoehtoisia näkökulmia. Tarkempaa taustatietoa suositeltaisiin toisista lähteistä.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli kuvaa vaaratilannetta Poughkeepsiessä, New Yorkissa, jossa jalkakäytävä räjähti juuri sen jälkeen kun nainen lastenrattaiden kanssa oli ohittanut kohdan. Kukaan ei loukkaantunut, mutta hiilimonoksidipäästöt johtivat evakuointeihin. Syy kaivon räjähdykseen ei ole tiedossa. Tilanne tallentui videolle ja lähteeksi mainitaan CBS News.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟥 Mielipiteeseen vaikuttava / Agendavetoinen

Otsikon arviointi

• Otsikko on selvästi tunnepitoinen, erityisesti ilmaisu “hurja tilanne” ohjaa lukijaa suhtautumaan tapahtumaan dramaattisesti.
• Otsikko ei ole pelkästään informatiivinen; se kärjistää ja herättää tunteita, vaikka periaatteessa vastaa artikkelin sisältöä.

Agenda-analyysi

• Artikkeli käyttää dramaattisia ilmaisuja ja kuvaa visuaalisesti vaarallista tilannetta, mikä vaikuttaa lukijan tunteisiin ja korostaa uhkaa ilman syvempää analyysiä tapahtumasta tai siihen johtaneista olosuhteista.
• Näkökulma on yksipuolinen, painottuu shokeeraavaan tilanteeseen ilman laajempaa kontekstointia esim. kaupungin infrastruktuurista, viranomaisten toimista tai asiantuntijakommenteista.

Johtopäätös lukijalle

Artikkeli on kirjoitettu tunnepainotteisesti ja nostaa yksittäisen tapahtuman sensaatiomaisesti esiin ilman laajempaa kontekstia. Lukijan kannattaa suhtautua sisältöön kriittisesti ja etsiä täydentävää tietoa tapahtuman syistä ja seurauksista viranomaislähteistä tai asiantuntija-arvioista ennen johtopäätösten tekemistä.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli raportoi Venäjän tekemästä ohjusiskusta Kiovaan ja kuvailee iskua “massiiviseksi”. Se on osa jatkuvaa seurantaa Ukrainan sodan tilanteesta. Artikkeli keskittyy tapahtumien tiivistämiseen ja uutisseurantaan reaaliaikaisesti, ja se sisältää linkkejä aikaisempiin seurantajaksoihin ja asiaan liittyviin taustoittaviin juttuihin. Mukana on jakopainikkeita ja kehotuksia tilaamaan uutiskirje.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟥 Mielipiteeseen vaikuttava / Agendavetoinen

Artikkeli käyttää tunnepitoista ja kärjistettyä kieltä (esim. “massiivinen ohjusisku”), ja se korostaa Venäjän toimien tuhoisuutta. Se ei esitä muita näkökulmia tai Venäjän virallisia perusteluja iskulle. Näin muodostuu uutisjulkaisuun agendavetoinen sävy, joka saattaa ohjata lukijaa tulkitsemaan tapahtumat yksipuolisesti.

Otsikon arviointi

• Otsikko on tunnepitoinen: sana “massiivinen” ja lainausmerkkien käyttö korostavat dramaattisuutta.
• Se ohjaa tulkintaa jo ennen artikkelin lukemista vihjaten tapahtuman mittakaavasta ja mahdollisesti tuhoisuudesta, vaikkei tarkkoja vaikutuksia kuvata heti.

Agenda-analyysi

• Sisältö on rakentunut ohjaamaan lukijaa tunnepohjaisesti; hyökkäys esitetään yksinomaan tuhoavana Venäjän tekona ilman kontekstuaalia taustoitusta tai diplomatianäkökulmaa.
• Artikkelissa ei esiinny vaihtoehtoisia näkökulmia, kuten Ukrainan, Venäjän tai kansainvälisten tarkkailijoiden kommentteja. Tiedot periytyvät vain IS:n ja STT:n uutisseurannasta.

Johtopäätös lukijalle

Lukijan on syytä huomioida, että artikkeli käyttää tunnepitoista ilmaisua ja esittää tapahtuman vain yhdestä näkökulmasta. Venäjän näkökulmaa tai kansainvälisiä analyysilähteitä ei esiinny, mikä muodostaa yksipuolisen kuvan. Neutraalimpi tarkastelu edellyttäisi laajempaa taustoitusta tai eri osapuolten kommentteja. Uutinen toimii ajankohtaisena tilanneseurantana mutta ei anna syvällistä analyysia tapahtuman taustoista.

Katso alkuperäinen artikkeli

Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro myi omistamansa Nesteen osakkeet Mika Anttoselle, ja siirsi varansa kalliimpaan Orioniin. Artikkeli taustoittaa Alhopuron päätöstä ja tekee katsauksen hänen sijoitusuraansa sekä säätiönsä toimintaan. Tapahtuma yhdistyy suomalaisen sijoittajakentän keskeisiin henkilöihin ja yrityksiin.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli ei ole täysin neutraali, vaan se ohjaa lukijaa tunneperäisesti valitun kerronnan ja sanavalintojen kautta. Esimerkiksi myynnin kuvailu “halvalla” luo vaikutelmaa tappiollisuudesta tai epäedullisuudesta, vaikka taloudellista perustetta ei täysin avata. Henkilökohtaisten motiivien esiin nostaminen korostaa narratiivisuutta liiketaloudellisen analyysin sijaan.

Otsikon arviointi

• Otsikko on tunnepitoinen ja kärjistetty, erityisesti ilmaisulla “myi halvalla” ja nimien esiinnostolla.
• Otsikko ohjaa tulkintaa kohti shokeeraavaa tai dramaattista, vaikka itse sisältö on varsin maltillinen ja analyyttisessä muodossa kerrottu.

Agenda-analyysi

• Sisältö vaikuttaa lukijan tunteisiin käyttämällä sanoja kuten “halvalla”, ja rakentamalla henkilödramaattisen kehyksen, jonka keskiössä on pitkäaikainen omistajuus ja sen loppu.
• Artikkelissa esitetään pääasiassa Sakari Alhopuron näkökulma; Mika Anttosen tai muiden osapuolien kommentit puuttuvat, jolloin näkökulma jää yksipuoliseksi.

Johtopäätös lukijalle

Artikkeli sisältää taloudellista tietoa, mutta esitystapa painottuu henkilökohtaisiin motiiveihin ja käyttää tunneperäistä sävyä. Lukijan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että näkökulmat ovat rajoittuneet, eikä analyysi kata esimerkiksi markkina-arvon tai sijoitusstrategian tarkkaa taustaa. Lisätieto muilta osapuolilta tai ulkopuolinen taloudellinen analyysi voisi tasapainottaa kokonaisuuden.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee Fiskars-konsernin ensimmäisen neljänneksen tulosta, joka ylitti analyytikoiden odotukset. Yhtiön liikevaihto sekä kyseisten liiketoimintayksiköiden tulos paranivat vertailukaudesta, ja ohjeistus vuodelle pysyi ennallaan. Toimitusjohtaja kommentoi globaalin markkinatilanteen epävarmuutta ja Yhdysvaltojen tullipäätösten vaikutuksia.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli esittää faktapohjaista tietoa Fiskarsin taloudellisesta tuloksesta, mutta sävy on pääosin yritysmyönteinen ja johdon kommentit markkinaepävarmuudesta saavat paljon huomiota. Tämä luo kehystä, jossa lukija ohjataan näkemään tulos ennakoitua parempana, vaikka riskitekijöitäkin mainitaan.

Otsikon arviointi

• Otsikko sisältää tunnepitoista muotoilua ilmaisuilla ”kelpo tulos” ja ”äärimmäistä kuohuntaa”, mikä luo kontrastia yhtiön menestyksen ja markkinoiden olosuhteiden välillä.
• Otsikko viestii yhtiön menestystä epävarmassa ympäristössä ja toimii houkuttelevana koukkuna. Se vastaa sisällön pääviestiä, mutta kehystää yhtiön suoriutumisen positiiviseksi suoritukseksi vaikeuksista huolimatta.

Agenda-analyysi

• Kyllä, artikkelissa esiintyvät johdon kommentit painottavat epävarmuutta ja yhteiskunnallisia riskejä tavalla, joka voi herättää lukijassa huolta tai myötätuntoa yrityksen toimintaympäristöä kohtaan.
• Artikkeli keskittyy pääosin yrityksen tuloksiin ja toimitusjohtajan näkemykseen. Ulkopuolisia tulkintoja tai kriittisiä analyyseja esimerkiksi talousasiantuntijoilta ei tuoda esiin, mikä rajaa näkökulmia.

Johtopäätös lukijalle

Vaikka artikkeli sisältää tarkkoja lukuarvoja ja täsmällistä tietoa, sen sävy on Fiskarsille myönteinen ja toimitusjohtajan näkemykset painottuvat. Lukijan kannattaa huomata, ettei artikkelissa esiinny erillistä kriittistä näkökulmaa tai analyysiä ulkopuoliselta taholta. Mahdolliset riskit ja negatiiviset tekijät esitetään yhtiön hallinnassa olevina. Laajemman kuvan saamiseksi lisätiedon hakeminen muista lähteistä on suositeltavaa.

Katso alkuperäinen artikkeli

Artikkeli käsittelee Huhtamäen tulevaa tulosjulkaisua ja pohdintaa siitä, miten mahdolliset tullimuutokset Yhdysvalloissa – erityisesti Donald Trumpin kaavailut – voivat vaikuttaa yhtiöön. Teksti korostaa, ettei merkittävää tuloskasvua odoteta, mutta tulleihin liittyvät kommentit kiinnostavat sijoittajia. Huhtamäki esitetään defensiivisenä sijoituskohteena.

AI:n mukaan artikkeli ei ole neutraali

🟨 Ohjaava / Kehystetty

Artikkeli kehystää Huhtamäkeä ”tulliturvasatamana” ja esittää ajatuksen, että yhtiö voisi hyötyä Donald Trumpin mahdollisista tulleista. Tämä näkökulma ei ole välttämättä yleinen konsensus, ja artikkeli ei tuo esiin vastakkaisia tulkintoja. Vaikka ilmaisut eivät ole vahvasti tunnepitoisia, ne kehystävät yhtiön tilannetta tiettyyn suuntaan.

Otsikon arviointi

• Otsikko on maltillinen, mutta se asettaa lukijan odottamaan nimenomaan poliittisia kommentteja talouslukujen sijaan.
• Otsikko vastaa sisällön keskeistä viestiä siitä, että varsinaista tuloskasvua ei odoteta, mutta se ohjaa huomion tullipolitiikkaan.

Agenda-analyysi

• Artikkeli ei pyri herättämään tunteita, mutta se käyttää viestinnällisesti värikästä termiä ”tulliturvasatama”, joka voi vaikuttaa myönteisesti lukijan suhtautumiseen yhtiötä kohtaan.
• Näkökulma on pääosin Huhtamäelle myönteinen: esitetään mahdollisuus hyötyä tulleista, eikä tarkastella laajempia riskejä tai kilpailijoiden asemaa markkinassa.

Johtopäätös lukijalle

Artikkeli tarkastelee Huhtamäkeä tullikeskustelun kautta ja antaa yhtiöstä myönteisen kuvan mahdollisena hyötyjänä. Vaikka sävy on analyyttinen eikä selvästi tunnepitoinen, on näkökulma valikoiva ja yksipuolinen. Lukijan kannattaa tiedostaa, että laajemmat markkina- tai riskitekijät puuttuvat, eikä vaihtoehtoisia näkemyksiä juuri tuoda esiin. Laajempi analyysi eri analyytikkojen arvioista tai tullipolitiikan epävarmuudesta voisi tasapainottaa kokonaiskuvaa.

Katso alkuperäinen artikkeli